högforsgst hybridheat lämmön talteenotto

Poistoilman lämmön talteenotto ja usein kysytyt kysymykset

Lämmön talteenottoprojekti on laaja ja se vaikuttaa kiinteistön tekniikkaan kokonaisvaltaisesti. Lämmön talteenotto koskettaa yleensä käyttövesijärjestelmää, lämmitystä, ilmanvaihtoa ja sähköjärjestelmää. Tästä johtuen se on syytä valmistella hyvin yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Kokosimme yhteen tietopaketiksi lämmön talteenottohankkeiden yhteydessä usein esille nousevia kysymyksiä ja vastauksia niihin.

Millaisiin kiinteistöihin lämmön talteenotto soveltuu?

– Kiinteistössä on oltava vesikiertoinen lämmönjako ja koneellinen poistoilmanvaihto. Tyypilliset kohteet ovat 1960-1990-luvuilla valmistuneet kerrostaloyhtiöitä, mutta lämmön talteenottojärjestelmiä on asennettu myös esimerkiksi erilaisiin liikekiinteistöihin ja muihin suuriin kiinteistöihin.

Millaiseen kiinteistöön lämmön talteenotto kannattaa asennuttaa?

– Tämä pitää arvioida kohdekohtaisesti tekemällä arviolaskelmia ja sen jälkeen tehdä päätös siitä onko kohteen säästöpotentiaali riittävä tilaajalle. Yleisesti kannattavimmat energiansäästöhankkeet ovat sellaisissa kiinteistössä, joissa energiankulutus on suuri. Toisaalta lämmitysenergian hinta noussee tulevaisuudessakin, jolloin lämmön talteenotto on kannattavampaa asentaa myös pienempiin kiinteistöihin.

Onko sillä merkitystä, kuinka monta erillistä rakennusta kiinteistössä on?

– Lämmön talteenottojärjestelmät ovat tyypillisesti hyvin joustavia toteutettavia, joten useammasta rakennuksesta koostuva kiinteistö ei ole este lämmön talteenoton toteutukselle. Teknisesti lämmön talteenottojärjestelmä voidaan toteuttaa, vaikka taloyhtiö koostuisi useammasta kerrostalosta ja lämmönjakohuone sijaitsee niistä vain yhdessä. Poistopuhallin tai -puhaltimet voivat sijaita niin vesikatolla, puhallinhuoneessa kuin ullakollakin.

Lämmön talteenottojärjestelmät ovat suosittuja esimerkiksi 1970-luvulla rakennetuissa kerrostaloissa. Kuvassa tamperelainen As Oy Torisevankallio, johon asennettiin HybridHEAT-järjestelmä lämmön talteenotolla

Mitä tilaajan tulee huomioida ennen hankesuunnittelua?

– Heti alkuvaiheessa on hyvä ottaa yhteys isännöitsijään ja alkaa kartoittamaan kiinteistön olemassa oleva tekninen dokumentaatio. Tämä auttaa huomattavasti tulevia askeleita hankkeessa. Hankesuunnitteluvaiheessa yksi hyvä kanava on ottaa yhteys Kiinteistöliittoon ja kysyä tukea ja neuvoa tällaisten hankkeiden läpiviemiseen. Heiltä saa myös hyvää tietoa eri urakkamuodoista, valvonnasta ja muista käytännön asioista.

Kuka suunnittelee lämmön talteenottojärjestelmän kiinteistöön?

– Järjestelmätoimittaja suunnittelee lämmön talteenottolaitteen ja vastaa sen dokumentaatiosta, jonka avulla suunnittelijat voivat tehdä suunnitelman kohdekiinteistöön. LVI- ja sähkösuunnittelija vastaa myös urakka-asiakirjoista, lupapapereista ja hoitavat kommunikaation rakennusvalvonnan kanssa.

Kuka vastaa lämmön talteenottojärjestelmän toimivuudesta?

– Lämmön talteenottojärjestelmää on syytä käsitellä kuin yhtä laitetta, sillä se yhdistää eri lämmönlähteitä, lämmönjaon, käyttöveden ja ilmanvaihdon. Tällaisen kokonaisuuden hallinta vaatii tuekseen myös luonnollisesti myös ohjausjärjestelmän. On tärkeää löytää järjestelmätoimittaja joka pystyy tällaisen kokonaisuuden toimittamaan, sillä järjestelmätoimittaja kantaa vastuun koko järjestelmästä.

Mikäli lämmön talteenottojärjestelmää yritetään koota eri laitteista ilman ohjausjärjestelmää, tulee lopputuloksesta sekava ja vastuut jakaantuvat. Järjestelmätoimituksen, siis toimituksen joka sisältää sekä laitteiston että ohjausjärjestelmän, etuna on lisäksi se, että ohjausjärjestelmän ja laitteiston yhteispeli on taatusti toimivaa. Tämä maksimoi sekä järjestelmän toimintavarmuuden että taloyhtiön energiansäästön.

Mitä eroa on laitetoimittajalla ja järjestelmätoimittajalla?

– Perinteinen laitetoimittaja toimittaa laitteita tai komponentteja isompaan järjestelmään, esimerkiksi kiertovesipumppuja, kaukolämpökeskuksia tai lämpöpumppuja. Laitetoimittaja mitoittaa, tarjoaa laitteen ja toimittaa laitteen dokumentit hankkeen tekijöille. Laitetoimittaja vastaa toimittamansa laitteen toimivuudesta, mutta ei sen ympärillä olevasta kokonaisuudesta tai sen mitoituksesta. Esimerkiksi lämpöpumpputoimittaja tietää oman laitteensa toiminnan, mutta ei sitä, miten koko järjestelmä toimii ja miten sitä ohjataan. Laitetoimittaja osallistuu yleensä hankkeeseen tarjouskyselyvaiheessa kun kohdekiinteistöön on suunniteltu tarvittava kokonaisuus. Laitetoimittaja saattaa toimittaa myös suuren osan komponenteista, esimerkiksi lämpöpumpun ja kaukolämpökeskuksen, mutta loppu jää urakoitsijan ja suunnittelijan kontolle. Koko järjestelmän toiminta, takuuasiat ja vastuut saattavat olla hallitsemattomia näin toimittaessa.

Järjestelmätoimittaja toimittaa laitekokonaisuuden ja siihen kuuluvan dokumentaation hankkeen tekijöille. Lisäksi järjestelmätoimittaja kantaa vastuun koko laitteiston toimivuudesta. Näin suunnittelijat voivat suunnitella helpommin ja varmemmin kokonaisuuden kohdekiinteistöön. Myös urakoitsijan työ helpottuu, koska laitteita ei tarvitse hakea monesta eri paikasta. Loppukuluttaja hyötyy, kun toimitussisältö ja vastuualueet ovat selkeät. Järjestelmätoimittaja on mukana jo hankesuunnitteluvaiheessa tukemassa suunnittelijoita ja loppukuluttajia, mikä selkeyttää ja nopeuttaa energiahankkeen prosesseja. Takuuasiat ovat paljon selkeämpiä, kun yksi järjestelmätoimittaja antaa takuun koko järjestelmälle.

Miten tunnistan järjestelmätoimittajan ja osatoimituksen?

– Yleensä järjestelmätoimittajan tunnistaa siitä, että he ottavat kokonaisuudesta vastuun ja heillä on tarjota loppukuluttajalle joku palvelu, mikä varmistaa koko järjestelmän toimivuuden.

Kumpi on edukkaampi, paikan päällä tehty osatoimitusratkaisu vai järjestelmätoimitus?

– Tätä kysymystä kuulee usein, ja se jakaa myös mielipiteitä. Jos laskee kaikki hankkeen kustannukset yhteen hankesuunnittelusta käyttöönottoon ja sen jälkeiseen seurantaan, niin vastaus on, että järjestelmätoimitus tulee huomattavasti edullisemmaksi.

Tätä on hyvä verrata esimerkiksi autoihin: yhden auton tai konseptiauton rakentamiseen menee aikaa, ja osia joudutaan hankkimaan vain yhtä autoa varten, tai jopa valmistuttamaan, koska osia ei välttämättä ole olemassa. Näin ollen suunnittelukustannukset per auto ja muu logistinen kustannus on suuri. Samoin osien haku ja niiden yhteensovittaminen on vaivalloista. Auton sähköosat, suunnittelu ja ohjausjärjestelmän ohjelmointi on myös hyvin työlästä ja kallista. Konseptiautojen valmistumisaikakin on aika laaja käsite, sehän valmistuu kun kaikki ovat tyytyväisiä sen ominaisuuksiin.

Sen takia Henry Ford toi autoihin massaräätälöidyn mallin, missä tuotantolinjalla valmistetut autot saatiin kustannustehokkaammiksi ja vakioiduiksi. Nykyisin autoja tuotetaankin isoissa erissä ja kustannukset on saatu pysymään kurissa. Yksittäiskappaleet tai konseptiautot kun maksavat miljoonia ja eivät välttämättä tule milloinkaan käyttöön.

Sama asia koskee myös energiaratkaisuja: paikan päällä kasatut ja kohdekohtaisesti projektoidut järjestelmät tulevat lopulta kalliimmaksi kuin järjestelmätoimituksen mahdollistamat vakioidut toimintatavat ja tuotteet.

Konsepteissa ja räätälöidyissä laitteissa hankintakustannusten laskeminenkin on haastavaa, ja tästä johtuu alalla vallitseva hintojen erilaisuus. Tuotteet tai laite ei ole koskaan samanlainen. Järjestelmätoimituksen mukana tuleva dokumentointi mahdollistaa tarkat kustannuslaskelmat ja tekijät tottuvat nopeasti hankittaviin lisäosiin ja tarvikkeisiin. Projektit valmistuvat ajoissa ja asiakas pääsee nauttimaan investointinsa hyödyistä sovitussa aikataulussa.

Järjestelmätoimitus on siis helpompi suunnitella, laskea, asentaa, ottaa käyttöön ja myös seuranta on tehty helpommaksi. Sen takia kokonaisjärjestelmä on aina huomattavasti edullisempi ratkaisu. Tämän voi todentaa helposti, jos vertaillaan esimerkiksi asennusaikoja tai suunnitteluaikoja. Järjestelmätoteutuksessa näissä vaiheissa voitetaan jopa yli puolet ajasta. Etähallinnan kohdekohtaisen ohjelmointityön osuus on myös huomattava: mikäli se tehtäisiin kohdekohtaisesti, tulisi se maksamaan huomattavasti enemmän kuin aina samanlainen ja modulaarinen järjestelmä.

Huolellinen suunnittelu ja valmistelu sekä luotettavat kumppanit takaavat lämmön talteenottoprojektin onnistumisen

Kuka pystyy asentamaan lämmön talteenoton kiinteistöön?

– Osatoimituksissa ja erillishankintaprosesseissa on tärkeää, että asentava osapuoli on todella perillä asennettavasta järjestelmästä järjestelmistä. Asennusohjeiden ja vakiotuotteiden puuttuessa tarvitaan valtavat resurssit ja aikaa saada järjestelmä kuntoon.  Lisäksi siihen tarvitaan usean eri alan osaajia: lämpö-, vesi-, kaukolämpö-, kylmätekniikka-, ilmanvaihto-, sähkö- ja automaatio-urakoitsijoita. Lisäksi osatoimitukset vaativat suurta ammattitaitoa kun järjestelmä otetaan käyttöön ja viritetään.

Järjestelmätoimituksessa dokumentaatio, tehdasvalmiit moduulit, tehdastestattu kokonaisuus ja vahva tekninen tuki varmistavat projektin onnistumisen. Urakoitsijoita tarvitaan vähemmän, eikä esimerkiksi erillistä automaatiourakoitsijaa tarvita. Kokenut ja ammattitaitoinen yhteistyökumppani, joka varmasti osaa kokonaisuuden, on usein riittävä järjestelmätoimituksissa. Lisäksi järjestelmätoimitukset etäviritetään ja otetaan käyttöön etäyhteydellä, mikä säästää huomattavasti resursseja työmaalla ja aikaa hankkeen valmistumisessa.

Miten energiayhtiöt ja rakennusvalvonta suhtautuvat lämmön talteenottoon?

– Jos kiinteistössä on kaukolämpö, on energiayhtiöön hyvä olla yhteydessä melko ajoissa. Silloin he voivat opastaa ja kertoa mitä vaatimuksia kaukolämpötekniikalla on kiinteistön lämmityksessä. Yleisesti ottaen energiayhtiöt suhtautuvat lämmön talteenottoon positiivisesti, kunhan järjestelmät ovat hyvin toteutettuja sekä määräysten mukaisia.

Jokaisella paikkakunnalla on oma rakennusvalvonta omine käytäntöineen. Lainsäädäntö ja määräykset ohjaavat niiden toimintoja. Heti alkuvaiheessa suunnittelija ottaa yhteyttä valvontaan, varmistaa paikalliset vaatimukset ja kertoo ne loppukuluttajalle.

Miten voin vertailla eri lämmön talteenottoratkaisuja?

– Ilmanvaihdon vuosihyötysuhteen ja SFP-lukujen arvoilla pystytään tehokkaasti vertailemaan eri ratkaisuja. Nämä menetelmät ovat standardeja ja niiden laskentatavat on määritelty rakentamismääräyskokoelmissa. Lämmön talteenottojärjestelmässä on monia sähköä kuluttavia komponentteja, ja niiden kulutus tulisikin olla mahdollisimman pieni suhteessa tuotettuun lämmitysenergian määrään.

Mikä on poistoilman vuosihyötysuhde?

Poistoilman vuosihyötysuhteen tulisi olla mahdollisimman korkea. Uusissa kiinteistöissä sen on oltava 45% Tämä tarkoittaa siis sitä että talosta poistuvasta ilmasta on ”kierrätettävä” lämmitysenergiaa takaisin kiinteistön lämmitykseen vuositasolla minimissään tämä määrä.

Hyötysuhde lasketaan kaavalla (sisälämpötila- ulospuhalluslämpötila) / (sisälämpötila-ulkolämpötila). Tehokkaalla LTO–kennolla sekä LTO-toimintaan optimoidulla lämpöpumpulla ulospuhalluslämpötilaksi saadaan lämmityskaudella noin +2C…+4C. Näin ollen poistoilman hyötysuhde on jopa yli 100% ulkolämpötilan ollessa tätä korkeampi. Poistoilman vuosihyötysuhde on Etelä-Suomessa 90%…105%… ja Pohjois-Suomessa 75%…90%

Ulos puhallettavan ilman lämpötila saadaan +2C…+4C lämpötilaan vain riittävän tehokkaalla kennostolla. Jos kennosto ei ole riittävän tehokas, on poistettavan ilmankin lämpötila korkeampi, mikä heikentää selkeästi poistoilman vuosihyötysuhdetta sekä luonnollisesti myös LTO –järjestelmän lämmöntuottoa.

Poistoilman vuosihyötysuhde on siis selkeästi parempi verrattuna perinteisiin lämmön talteenottolaitteisiin kun järjestelmän on oikein mitoitettu ja käytetyt laitteet järjestelmään optimoituja. Voidaan siis sanoa, että ilmanvaihto on saneerauksen jälkeen energiatehokkaampi kuin uusissa kiinteistöissä.

Mitä tarkoittaa COP, SCOP tai SPF?

- COP-luku (Coefficient of Performance) kertoo, kuinka paljon lämpöä lämpöpumppu pystyy tuottamaan suhteessa käytetyn sähkön määrään. COP-luvun ollessa esimerkiksi 3, lämpöpumppu käyttää 1 kWh sähköä tuottaakseen 3 kWh lämpöenergiaa. COP ei ota huomioon vuodenaikojen vaihteluita toisin kuin SCOP-luku (Seasonal Coefficient of Performance), jota kutsutaan myös vuosihyötysuhteeksi. SCOP antaa lämpöpumpun tehokkuudesta realistisemman kuvan kuin COP-luku.

SPF-luku (Seasonal Performance Factor) ottaa huomioon myös lämpimän käyttöveden tuotannon, toisin kuin COP ja SCOP.

Nyrkkisääntö on, että mitä suurempi COP, SCOP tai SPF-luku on, sitä tehokkaammin lämpöpumppu toimii.

Mikä on SFP-luku ja mitkä asiat siihen vaikuttavat?

SFP-luku kertoo sen, kuinka paljon sähköä ilmanvaihtojärjestelmä käyttää yhden litran ilmamäärän poistamiseen talosta. Arvon pitää olla poistoilmakohteissa alle 1. Eli yhden litran poistamiseen rakennuksesta saa käyttää sähköenergiaa 1 wattia. Jos poistoilmamäärä on siis 1000 l/s, saa sen liikuttamiseen käyttää maksimissaan 1 kW sähkötehoa. Nykyiset puhaltimet ovat pääasiassa energiatehokkaita EC –puhaltimia, joiden sähkönkulutus on murto-osa vanhoista AC-puhaltimista. Tämä ei kuitenkaan pelkästään varmista alhaista SFP –lukua vaan siihen vaikuttavat myös muut asiat.

LTO kennon painehäviö on yksi merkittävä SFP-lukuun vaikuttava asia. Käytännössä painehäviö voidaan ilmaista seuraavasti: mitä enemmän LTO –kenno tuottaa ”vastusta”, sitä enemmän yhden litran siirtäminen vie sähköä. Perinteiset LTO–kennot (Cu-Al -lamellikennot) tuottavat yleensä hyvin suuret painehäviöt. Syy tähän piilee kennojen ominaisuuksissa: jotta perinteisistä kennoista saataisiin riittävän tehokkaita, täytyy niiden olla hyvin paksuja, jopa yli 30 cm. Paksu kenno aiheuttaa suuret painehäviöt ja sitä kautta suuremman sähkönkulutuksen puhaltimelle. Jos sähkön kulutusta haluttaisiin suitsia, pitäisi käyttää joko ohuempaa kennoa (riittämätön teho) tai isompaa pinta-alaa (tilanpuutteen vuoksi yleensä mahdotonta). 

Painehäviö vaikuttaa vuotuiseen puhallinkustannukseen helposti jo yhdellä puhaltimella satoja euroja. Tämä tarkoittaa elinkaaren aikana tuhansien eurojen lisäkustannusta. Kun puhaltimia on enemmän, lisälasku on moninkertainen. HybridHEAT –järjestelmässä käytetään mikrokanavakennoa jonka paksuus on vain 35 mm ja teho optimaalinen LTO –toimintaan. Ohuemmalla kennolla toimiva LTO-järjestelmä käyttää siis vähemmän sähköä ja säästää rahaa verrattuna vanhaan kennoteknologiaan.

Painehäviöt vaikuttavat myös kiertovesipumppujen sähkönkulutukseen. Lämpöpumpun ja LTO –kennoston välillä pyöritetään nestettä suhteellisen suurella nopeudella ja kuten puhaltimellekin, myös kiertovesipumpulle on tärkeää pieni painehäviö. Perinteiset lamellikennot tuottavat vastusta puhaltimen lisäksi myös kiertovesipumpulle, kun neste kiertää paksussa patterissa edes takaisin monta kertaa pienissä kupariputkissa. Ohuemmilla kennoilla saavutetaan siis säästöjä sähkönkulutuksessa sekä puhaltimien että kiertovesipumppujen osalta.

Painehäviöön vaikuttaa myös lämpöpumpun ja LTO –kennoston välisen putkituksen dimensio, sillä alimitoitettu putki lisää sähkönkulutusta. Väärin mitoitettu putkisto ja LTO –kennoston korkea painehäviö voivat nostaa kuluja yhden LTO –yksikön kohteessa jo lähes 1000 eurolla per vuosi, mikä pidentää takaisinmaksuaikaa huomattavasti.

Moderni lämmön talteenottoyksikkö turkulaisen kiinteistön katolla

Millaisia huolto- tai muita kustannuksia lämmön talteenotossa tulisi huomioida?

– Elinkaarikustannukset ovat suuressa roolissa lämmöntalteenotossa. Järjestelmissä käytetään kiertovesipumppuja, puhaltimia ja muita sähköä kuluttavia laitteita. Näissä on siis huomioitava mahdollisimman optimaalinen energiatehokkuus. Väärillä mitoituksilla ja komponenttivalinnoilla vuosikustannukset voivat olla jopa tuhansia euroja suuremmat. Järjestelmätoimittajalta kannattaa pyytää elinkaarilaskelma, joka perustuu todelliseen laitedataan.

Millainen elinikä lämmön talteenottojärjestelmällä on?

– Järjestelmävalintaa tehdessä on hyvä muistaa laajennettavuus, päivitysmahdollisuudet ja varmistaa varaosien saatavuus, jotka kaikki vaikuttavat järjestelmän elinikään. Mikäli järjestelmän suunnitteluvaiheessa näihin asioihin ei ole panostettu, voi se aiheuttaa jo laitteiston ensimmäisinä vuosina suuria kustannuksia tilaajalle. Laitteiston elinikään vaikuttavat myös tuotekehityksessä tehdyt ratkaisut, kuten komponenttien elinkaari, erilaisten komponenttien määrä sekä se, onko varaosia tai korvaavia komponentteja saatavilla tulevaisuudessa. Kannattaa tutustua huolellisesti toimittajiin, jotka ovat mukana hankkeessa.

Miten säästölaskelmat lasketaan?

– Järjestelmätoimittajien säästölaskelmat perustuvat asiakkailta saatuihin lähtötietoihin esimerkiksi rakennustilavuudesta ja energiankulutuksesta. Lähtötietojen keräämiseen kannattaa siis panostaa ja kerätä mahdollisimman laaja ja tarkka materiaali heti alussa.

Lähtötietojen perusteella järjestelmätoimittajat suorittavat arviolaskelmia. Jotta laskelmat olisivat tarkkoja, niiden tulisi perustua esimerkiksi poistoilmalaitteiden todellisiin suoritusarvoihin ja kiinteistön kulutusarvoihin. Lisäksi laskenta perustuu pysyvyystaulukoihin ja ilmastovyöhykkeisiin, joihin Suomi on jaettu. Pelkästään lämpöpumpun tuottolaskelma ei yleensä ole paikkaansa pitävä, koska järjestelmän tuottoon vaikuttaa hyvin moni asia, kuten esimerkiksi LTO -kennoston tehokkuus, painehäviöt, lämmönjako ja automaation toiminta.

LTO vs LTO, eikö ole samantekevää, millaisen järjestelmän asentaa, jos se säästää?

– Tätä kuulee usein, ja onhan se totta, että jos lämpöpumpulla jäähdytetään poistoilmaa ja saadaan lämpöä siirrettyä kiinteistöön, niin sitä voidaan kutsua talteenotoksi. Järjestelmien välillä on kuitenkin suuria eroja siinä, kuinka paljon lämpöä saadaan talteen, millä hinnalla ja miten järjestelmää hallitaan kokonaisuutena. Jos järjestelmää ei ole suunniteltu kokonaisuutena ja huomioitu kaikkia osatekijöitä, niin saatava säästö saattaa olla huomattavasti pienempi.

Esimerkiksi laitteita alimitoittamalla saadaan painettua investointikustannusta alemmas, mutta tällöin jää paljon lämpöä ottamatta talteen. Jos taas järjestelmä on liian iso, on sen alkuinvestointikin liian iso saatavaan hyötyyn nähden. Sen takia energiansäästöhankkeissa pitää olla tarkkana lähtötietojen kanssa ja antaa mitoitusvastuu järjestelmätoimittajalle, joka pystyy arvioimaan kokonaisuuden. Tämän arvioiminen vaatii vuosien kokemusta ja koko järjestelmän ja tekniikoiden tuntemusta. Lisäksi tarvitaan luotettavaa dataa kiinteistöstä ja koko asennettavasta järjestelmästä.

Kuka osaa käyttää ja hallinnoida lämmön talteenottojärjestelmää? Kuka antaa käytönopastuksen?

– Toimittajavalintaa tehdessä kannattaa varmistaa että käytönopastukseen löytyy tarvittavat resurssit ja tuki. Lämmön talteenottojärjestelmien ohjaus, asetusarvot ja toiminta ovat eri asia, kuin pelkän lämmityksen ohjaus. Tästä syystä tarvitaan järjestelmälle todellinen etähallinta, jonka avulla ammattilaiset voivat hallinnoida lämmön talteenottojärjestelmän asetuksia ja toimintaa. Näin loppukuluttajan ei tarvitse opetella laajan järjestelmän kaikkia koukeroita, mikä vaatisi useiden päivien, jopa viikkojen mittaisen koulutusjakson. Tämä tulisi hyvin kalliiksi ja on hyvin usein käytännössä mahdotonta. Urakoitsija antaa perusesittelyn ja näyttää käytönopastuksessa huollettavat kohdat ja järjestelmätoimittaja antaa siihen tukea.

Nykyaikaiset lämmön talteenottojärjestelmät on varustettu älykkäällä ohjausjärjestelmällä, jossa on helppokäyttöinen etäohjausmahdollisuus. Kuvassa HögforsGST:n Fiksu-ohjausjärjestelmän mobiilikäyttöliittymä'

 

Kuka huoltaa koko järjestelmää? Kuka antaa teknistä tukea? Mistä saa varaosia?

– Vesikiertoiset järjestelmät ja ilmanvaihto tarvitsevat aika ajoin huoltoa ja tiettyjä tarkastuksia. Näistä suurin osa on kiinteistöhuollon tehtäviä kuten esimerkiksi LTO-yksiköiden suodatinvaihto. Osa huoltotoimista kannattaa teettää esimerkiksi LVI-urakoitsijalla, joka on toteuttanut kohteen asennukset. Näitä töitä ovat usein laitevaihdot tai muu vaativampi tekninen huolto.

Järjestelmätoimittajalla on aina oltava tekninen tuki ja neuvontapalvelu joka tukee huoltohenkilökuntaa. Järjestelmän varaosien ja vaihdettavien komponenttien helppo saatavuus kannattaa varmistaa järjestelmävalintaa tehdessä. Samalla kannattaa varmistaa järjestelmän helppo käytettävyys, jotta se ei ole liian vaikea käyttää tai huoltaa.

Miten saavutettu säästö ja hyöty saadaan todennettua?

– Hankinnan yhteydessä kannattaa muistaa mittauksien tärkeys, jotta saavutetut hyödyt ja järjestelmän tehokkuus voidaan todentaa pitää järjestelmässä olla tarkat energiamittarit. Laskennalliset ja arvioidut hyödyt eivät ole sama asia kuin mittaroitu data. Kannattaa pyytää järjestelmään laskutuskäyttöön soveltuvaa mittarointia niin sähkönkulutus- kuin lämmöntuottomittaukseen. Näin varmistetaan että data on oikeaa ja 100% paikkansapitävää.

Millaiset sähkövalmiudet kiinteistössä pitää olla lämmön talteenottojärjestelmälle?

– Kun kiinteistöön lisätään laitteita ja esimerkiksi lämpöpumppu, on tällöin hyvä varmistaa sähköntoimittajalta pääsulakekoko ja mikä on kiinteistön huippukuorma. Järjestelmätoimittaja toimittaa tarkat tiedot sähkönottotehosta ja vaatimukset koko järjestelmästä sähkösuunnittelijalle.  Näin sähkösuunnittelija pystyy suunnittelemaan tarvittavat muutokset ja valmiudet järjestelmälle. Koska lämmön talteenotto on hyvin osatehoinen verraten kiinteistön lämmityksen huipputehontarpeeseen, on tarvittavat valmiudet jo olemassa kiinteistössä. Tämä selvitystyö kannattaa jättää sähkösuunnittelijalle tai urakoitsijalle.

Kuinka pitkiä projektit ovat? Kuinka kauan olemme ilman lämmitystä ja käyttövettä?

– Osatoimitukset ja erillishankintana tehtävät projektit saattavat kestää useita kuukausia, mikäli laitteisto asennetaan olemassa olevaan kaukolämpökeskukseen saattavat katkokset kestää jopa viikkoja. Järjestelmätoimitusten ansiosta toimitusajat ja projektien kesto on saatu viikkoihin. Järjestelmätoimitus on jopa 60% nopeampi asentaa osatoimitukseen verrattuna. Kun uusitaan kaukolämpökeskus projektin yhteydessä, niin lämmitys ja käyttövesikatkos on ainoastaan yhden päivän. Nykyaikainen järjestelmä on jo tehtaalla testattu joten käyttöönotto on nopeaa ja vaivatonta.

Aiheuttaako lämmön talteenottoprojekti haittaa asukkaille ja tarvitseeko asunnoissa käydä?

– Itse lämmön talteenottoprojekti ei vaadi asunnoissa käyntiä, sillä suurin osa työstä tehdään ullakolla, katolla ja teknisessä tilassa. Satunnaisia katkoksia voi ilmetä ilmanvaihdossa, lämmityksessä tai käyttövedessä. Nämä katkokset ovat kuitenkin lyhyitä, kiitos huolellisen järjestelmäsuunnittelun ja prosessien ennakoinnin. Yleisesti asukkaiden palautteista voidaan todeta, että nämä hankkeet ovat huomattavasti helpompia verrattuna esimerkiksi linjasaneeraukseen.

Missä ajassa investointi maksaa itsensä takaisin?

– Oikein tehtynä energialaskelma antaa hyvän kuvan asiakkaille missä ajassa järjestelmä maksaa investoinnin takaisin. Laskelmiin tarvitaan tarkat lähtötiedot, energiahinnat ja tarkka suoritusdata järjestelmästä. Kun lämmön talteenottojärjestelmä asennetaan kiinteistöön, niin samalla uudistetaan koko lämmöntuotanto ja ilmanvaihto. Sen lisäksi järjestelmällä on kattava ohjausjärjestelmä. Lämmön talteenottoprojekti on siis samalla investointi tulevaisuuteen.

Varsinaisista lämmön talteenoton investointikustannuksista on syytä laskea pois uudet laitteet, jotka olisi pitänyt uusia joka tapauksessa. Nämä ovat esimerkiksi kaukolämmönjakokeskus, poistopuhaltimet ja automaatiojärjestelmä. Automaatio jo senkin takia, että nykyään on kiinteistöillä on tarve kattavammille automaatiojärjestelmille, joiden avulla kiinteistöä voi hallinnoida helpommin. Tulevaisuudessa näiden älykkäiden järjestelmien tarve tulee kasvamaan.

Joka tapauksessa tällaisessa hankkeessa saadaan suuri säästö aikaiseksi, ja energian tuhlaaminen saadaan lopetettua. Se on varmasti suurin tekijä miksi hanketta lähdetään viemään eteenpäin. Samalla saadaan modernisoitua lämmitysjärjestelmä ja ilmanvaihto. Rakennus ja ihmiset voivat paremmin ja tulevaisuuden muutoksiin pystytään reagoimaan uudella järjestelmällä paremmin kuin vanhanaikaisilla laitteilla.

Takaisinmaksuaika ei ole välttämättä aina paras mittari, vaan elinkaarikustannuksia on myös syytä tarkkailla. Lämmitysenergian hinnat nousevat tasaisesti, ja vaikka tällä hetkellä takaisinmaksuaika olisi yli ”maagisen” kymmenen vuoden rajan, niin viiden vuoden kuluttua tilanne on jo hyvin erilainen. Miksi toteuttaa lämmön talteenottoprojekti vasta silloin? Usein käy myös niin, että vaikka takaisinmaksuaika olisi pitkähkö, ovat lainanhoitokulut vuositasolla pienemmät kuin järjestelmällä saavutetut säästöt, jolloin taloyhtiölle ei tätä kautta lisäkustannuksia järjestelmästä synny.

Miten hanketta kannattaa kilpailuttaa?

– Kun suunnittelijan ja järjestelmätoimittajan kanssa on mitoitettu hankesuunnittelussa ja suunnitteluvaiheessa tarkka järjestelmä, on kilpailuttaminen helpompaa. Sitten pyydetään toteuttajilta tarjoukset ja aikatauluehdotukset. Näin saadaan vertailukelpoiset laskelmat ja toteutusaikataulu on realistinen. Tämä on siis yksi malli miten hanke onnistuu, näitä malleja voi olla erilaisia ja ne vaihtelevat joskus myös paikkakunnittain.

Voiko energiahankkeita kilpailuttaa samalla tavalla kuin linjasaneeraushankkeita?

– Energiahankkeet ovat teknisesti haastavampia ja niissä on usean eri alan laitteita yhdessä. Siispä perinteiset kilpailuttamistavat eivät toimi sellaisenaan. Yleensä LVISK-urakat kilpailutetaan suunnittelumateriaalin perusteella ja sitten valitaan sopivin, eli usein halvin, tekijä. Energiansäästöhankkeissa halvinkin ehkä säästää, mutta kuinka paljon ja mitkä ovat laitteen elinkaarikustannukset?

Luotettavan energiansäästöhankkeen määrityksiä ei ole vielä olemassa, joten varmin tapa on valita järjestelmätoimittaja jo hankesuunnitteluvaiheessa, ja sitten pyytää hinta kokonaisuudesta yhdessä suunnittelijan kanssa. Valinta pitäisi perustua silloin ammattitaitoon ja urakoitsijoiden valmiuksiin hoitaa teknisesti haastava hanke. Näin varmistetaan paras mahdollinen tuki asiakkaalle ja elinkaarikustannukset pysyvät kurissa.

Suunnitteletko lämmön talteenottoa? HybridHEAT on suomalainen lämmön talteenottoratkaisu, jonka avulla päivität kiinteistösi lämmityksen suoraan tulevaisuuteen. Lue lisää HybridHEATista ja ota yhteyttä myyntiimme, kerromme mielellämme lisää!

Jussi Sjöström
Liiketoimintajohtaja / Fiksu-ratkaisut
Phone
+358 400 792 102
jussi.sjostrom@hogforsgst.com