Neljä kerrostaloa, joiden katolla on HybridHEAT-järjestelmän lämmön talteenottoyksiköt

Loviisan asuntomessukohde lämpiää haalealla kaukolämpövedellä

Loviisan Lippulaivaan on toteutettu ainutlaatuinen lämmitysjärjestelmä. Kohteen lämmitys katetaan lähes kokonaisuudessaan kaukolämmön paluuveden lämmöllä. Toteutus on Suomen ensimmäinen, jossa tämä on toteutettu suomalaisilla tehdasvalmiilla laitteilla. Kohde on toteutettu yhteistyössä Loviisan Lämmön kanssa.

Normaalisti kaukolämpökiinteistöjä lämmitetään kaukolämmön menoputkesta tulevalla, noin 90–100-asteisella kaukolämpövedellä, joka palautuu lämpölaitokselle noin 40–60-asteisena. Loviisan Lippulaivan tapauksessa jopa 95 % kiinteistön lämmitystarpeesta pyritään kattamaan paluuverkostosta saatavalla lämmöllä.

Loviisan Lippulaivaan on rakennettu niin kutsuttu DHAC-lämmönsiirrinratkaisu, joka siirtää paluuverkostossa olevaa lämpöenergiaa kiinteistön käyttöön. Vaikka paluuvesi on noin 40–60-asteista, sitä voidaan mainiosti hyödyntää rakennuksen lämmittämisessä, kun järjestelmä on mitoitettu oikein. DHAC on lyhenne sanoista District Heating After Cooling, vapaasti käännettynä kaukolämmön jälkijäähdytys.

Kaukolämmön paluulämpöä hyödyntäviä lämmitysjärjestelmiä on toteutettu viime aikoina eri puolilla Suomea, mutta ne vaativat oikeanlaiset olosuhteet, eli muun muassa riittävän paluuveden määrän ollakseen kannattavia.

— Lippulaivan lämmitysratkaisu edustaa neljännen sukupolven kaukolämpöratkaisujen ensimmäistä aaltoa. Tietääkseni tämä on Suomen ensimmäisiä toteutuksia, jossa paluulämpöä hyödyntävä lämmitysjärjestelmä rakennetaan tehdasvalmiilla laitteilla, Loviisan Lämmön toimitusjohtaja Mikko Paajanen mainitsee.

 

As Oy Loviisan Lippulaiva on puurakenteinen kerrostalo, joka sijaitsee kauniissa merenrantamaisemassa Loviisan Kuningattarenrannassa. Kuva: Cubesta Oy
 



Rahaa säästävät niin asiakas kuin energiayhtiö

Paajasen mukaan taloyhtiö oli valitsemassa lämmitysmuodokseen maalämmön, mutta paluulämpöä hyödyntävä kaukolämpöratkaisu oli lopulta asiakkaan kannalta kannattavin. Järjestelmän määrittävänä tekijänä olivat kustannustehokkuus ja ympäristöystävällisyys.

— Paluulämpöratkaisu on asiakkaalle edullisempi vaihtoehto kuin suuremman alkuinvestoinnin vaativa maalämpö. Talon lämmitystarve on tarkoitus kattaa 95-prosenttisesti paluulämmöllä, jolloin kokonaiskustannus on maalämpöä matalampi. Lisäksi, kun loviisalainen kaukolämpö tuotetaan lähes täysin uusiutuvilla lämmönlähteillä, myös ympäristöasiat ovat kunnossa, Paajanen vakuuttaa.

Teknisen toteutuksen lisäksi myös asiakkaan ja kaukolämpölaitoksen välisessä yhteistyössä kokeillaan uudenlaista lähestymistapaa. Loviisan Lämmön ja Lippulaivan välinen sopimus on toteutettu palvelumallilla, jossa Loviisan Lämpö omistaa kaukolämpölaitteet ja vastaa niiden toiminnasta pitkällä yhteistyösopimuksella kuukausimaksua vastaan. Sopimus kattaa laitteiden koko elinkaaren.

Vikstedtin mukaan suomalaiset kaukolämpölaitokset etsivät aktiivisesti ratkaisuja kaukolämpöverkon paluulämpötilojen madaltamiseen. Porkkanana lämpötilojen laskulle toimii energian ja rahan säästö.

Kun paluulämpötiloja madalletaan, kaukolämpölaitokset pystyvät toimittamaan asiakkaiden tarvitseman määrän energiaa pienemmällä määrällä polttoainetta. Säästöä syntyy siis sekä polttoainekustannuksissa että pumppauskustannuksissa, kun kaukolämpöä voidaan toimittaa pienemmällä virtaamalla.

Loviisan mallin kaltainen kannustava ja reilu hinnoittelu on hyvä tapa jakaa syntynyttä hyötyä energialaitosten ja asiakkaiden kesken. Kaukolämpöalaa edustavassa FinDHC ry:ssä toteutuksessa nähdään paljon arvoa.


— Loppuasiakkaalle optimaalisin vaihtoehto on taloudellisesti järkevin, mutta myös energiatehokkuuden näkökulmasta viisain järjestelmä, viestintäkoordinaattori Justus Luokkanen toteaa. — Loviisan Lippulaivan toteutus on myös erinomainen esimerkki suomalaisen kaukolämpöjärjestelmän monipuolisuudesta. Kaukolämpöverkko on notkea energiaverkko, joka tarjoaa joustovaraa ja energiatehokkuutta maailmassa, jossa energian tuotantoa ja kulutusta pyritään tasapainottamaan.