Oletko koskaan miettinyt, millä koteja lämmitetään tulevaisuudessa, kun fossiiliset polttoaineet ovat tulleet tiensä päähän? Esittelemme tässä blogissa kolme kovaa vaihtoehtoa joita on jo otettu käyttöön energiantuotannossa, ja jotka voivat korvata fossiiliset polttoaineet.
Missä tällä hetkellä mennään?
Tällä hetkellä suomalaisesta kaukolämmöstä noin puolet on uusiutuvaa lämpöä, pääasiassa puulla ja muulla biomassalla polttamalla tuotettua. Suurin yksittäinen fossiilinen energianlähde on vielä kivihiili, jonka käyttö Suomessa kielletään vuonna 2029. Energia-ala pohtii siis parhaillaan kuumeisesti ratkaisuja tehokkaan, mutta äärimmäisen saastuttavan kivihiilen korvaamiseksi. HögforsGST:n toimitusjohtajan Antti Hartmanin mukaan siirtyminen fossiilista polttoaineista uusiutuvaan energiaan on pitkällä aikavälillä taloudellisesti järkevää.
– Lainsäädännöllisen pakon ohella fossiilisten polttoaineiden käyttöä on suitsittu muun muassa verotuksellisin keinoin. Samalla uusiutuvan energian kustannukset ovat laskeneet, joten fossiilisten ja uusiutuvien energianlähteiden trendikäyrät sojottavat vastakkaisiin suuntiin. Lämmitys on yksi suurimmista kasvihuonekaasupäästöjen lähteistä, joten lämmitys- ja energia-alan toimijat ovat suuressa roolissa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.
1. Tuttu ja turvallinen biopolttoaine saa seuraa jätteistä
Puupolttoaineita ja muuta biomassaa on kaavailtu laajalti kivihiilen manttelinperijäksi ja varsin ymmärrettävistä syistä. Kyseessä on uusiutuva ja kotimainen polttoaine, jota on helposti saatavilla lähes koko maassa. Lisäksi biopolttoaineita varten olevaa teknologiaa on olemassa jo laajalti, onhan puun ja muiden biopolttoaineiden osuus kaukolämmön kokonaistuotannosta jo yli kolmannes.
Puun ja biomassan käytön lisääminen ei kuitenkaan ole täysin ongelmatonta, sillä puupolttoaineen riittävyys ja kestävä käyttö huolestuttaa asiantuntijoita. Puupolttoaineiden laajamittainen käyttö mietityttää myös Hartmania.
– Puun ja biomassan polton lisääminen pitää pystyä toteuttamaan kestävästi. Energiatehokkuuden parantaminen on olennainen osa ratkaisua, sillä se pienentää tarvittavan polttoaineen määrää. Kaukolämmön tuotanto ei voi perustua pelkkään puun polttamiseen, vaan myös muita energiamuotoja tarvitaan, Hartman toteaa.
Jätevoimaloiden rooli on kasvanut ja tulee tulevaisuuden energiatuotannossa vielä kasvamaan, kun jätevoimaloita rakennetaan enemmän ja niiden käyttöä tehostetaan. Suomessa jätteenpolttoa on alettu hyödyntää suuremmissa määrin vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta tulevaisuudessa yhä useampi roskapussi päätyy takaisin kiertoon kaukolämpönä tai sähkönä.
2. Hukkalämpöjen potentiaali vielä valjastamatta
Hukkalämmöistä povataan yhtä merkittävimmistä tulevaisuuden päästöttömistä energianlähteistä. Pöyry Finland Oy:n (Nykyinen AFRY) tekemän selvityksen mukaan ylijäämälämmön todennäköinen tekninen potentiaali olisi jopa 16 terawattitunnin suuruusluokkaa, mikä on lähes puolet vuosittaisesta kaukolämmön tuotannostamme. Koko määrää tuskin saadaan täysin valjastettua hyötykäyttöön, mutta Antti Hartman uskoo hukkalämpöjen hyödyntämisen yleistyvän tulevaisuudessa.
– Hukkalämpöjen osuus tulee varmasti nousemaan merkittävästi. Valtavat määrät teollisuuden prosesseissa syntyvää hukkalämpöä voitaisiin ottaa talteen ja hyödyntää kaukolämpöverkossa uusiutuvana energiana.
Suurten teollisuuslaitosten ohella hukkalämpöä pystytään ottamaan talteen myös pienemmistä kohteista. Esimerkiksi ruokakauppojen kylmälaitteista syntyvää hukkalämpöä on alettu hyödyntää lähialueen rakennusten lämmityksessä. Kun kaukolämmön kuluttaja toimii samalla kaukolämmön tuottajana, puhutaan kaksisuuntaisesta kaukolämmöstä. Kaksisuuntaista kaukolämpöä on myös kaukojäähdytyksen seurauksena syntyvän hukkalämmön hyödyntäminen.
Asuinrakennuksissa syntyviä hukkalämpöjä kannattaa käyttää rakennuksen lämmittämiseen esimerkiksi kaukolämmön rinnalla.
– HögforsGST:n HybridHEAT on kerrostalokiinteistöihin soveltuva lämmitysjärjestelmä, joka yhdistelee eri lämmitysmuotoja säästäen energiaa ja rahaa. Tyypillinen esimerkki HybridHEAT-kohteesta on kaukolämmön ja poistoilman lämmön talteenoton yhdistelmä, mutta myös muut variaatiot yleistyvät nopeasti, kertoo Hartman.
3. Lämpöpumppulaitokset tuottavat lämpöä ja jäähdytystä
Suuren mittaluokan lämpöpumppulaitokset mahdollistavat energiantuotannon mitä moninaisimmista lähteistä. Esimerkiksi Helsingissä sijaitseva Katri Valan lämpöpumppulaitos tuottaa samanaikaisesti kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä käyttäen lisäksi lämmönlähteenään esimerkiksi jäteveden hukkalämpöä.
Lämpöpumppulaitokset mahdollistavat myös sektori-integraation, eli eri energiaverkkojen yhteen liittämisen: esimerkiksi tuulivoimalla tuotettu ylimääräinen sähkö voidaan jalostaa lämpöenergiaksi lämpöpumppujen avulla. Näin saadaan aikaiseksi hiilineutraalia ja päästötöntä lämpöä.
Suuria lämpöpumppulaitoksia on tällä hetkellä jo ainakin Turussa ja Helsingissä. Nimenomaan kaukojäähdytykseen erikoistuneita lämpöpumppulaitoksia taas on rakennettu suurten järvien rannalle Kuopioon ja Tampereelle.
Uusista innovaatioista vauhtia lämmityksen modernisaatiolle
Kuten sanottua, edellä mainitut energialähteet ovat jo enemmän tai vähemmän käytössä kotimaisen energian tuotannossa. Lisää keinoja kuitenkin tarvitaan, ja niitä esitellään tarkemmin tulevaisuuden energialähteitä käsittelevässä blogissamme. Miltä kuulostaisi esimerkiksi synteettisellä kaasulla tai ydinvoimalla tuotettu kaukolämpö?
Lue blogi tulevaisuuden energialähteistä!
Antti Hartman
Strategia- ja kehitysjohtaja
+358 400 738 325
antti.hartman@hogforsgst.com
