Toimitus­johtajan kynästä: Autoalalta tuttu romutus­palkkio tarvitaan myös kauko­lämpöalalle

Kaukolämpöteollisuus tarvitsee romutuspalkkio -ohjelman vanhoille lämmönjakokeskuksille. Tämä nopeuttaisi kaukolämmön energiatehokkuuden, kannattavuuden kehitystä ja vähentäisi sen CO2-päästöjä.

Muutama vuosi sitten autoala ja valtio lanseerasivat yhteisvoimin romutuspalkkion, jonka tavoitteena oli modernisoida Suomen teillä liikkuvaa autokantaa tukemalla vanhoista autoista luopumista rahallisen porkkanan muodossa. Vähintään kymmenen vuotta vanhan auton vaihtuessa uuteen ja vähäpäästöiseen malliin ostaja oli oikeutettu 1500–2500 euron hankintatukeen. Romutuspalkkion ansiosta tuhannet autonomistajat vaihtoivat ajokkinsa modernimpaan. Romutuspalkkion kustannukset maksettiin osittain valtion kassasta ja osittain autoalan toimesta. Romutuspalkkiojärjestelmä oli niin onnistunut, että hallitus suunnittelee romutuspalkkion paluuta vuodelle 2021.
 

Miten kaukolämpö sitten liittyy autojen romutukseen?

Vastaus lyhyesti: ei mitenkään, mutta romutuspalkkio on mielenkiintoinen konsepti, jolla voitaisiin mahdollisesti nopeuttaa kaukolämpökiinteistöjen lämmönjakokeskusten modernisointia. Jälleen herää kysymys: miksi lämmönjakokeskuksia pitäisi ylipäätään uusia valtion tuella?

Tähän kysymykseen vastaus on hieman pidempi, mutta koko homman tavoite on sama kuin autojen romutuspalkkiolla: hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Noin neljäsosa Suomen hiilidioksidipäästöistä syntyy rakennusten lämmittämisestä (henkilöautoliikenteen osuus noin 10 %), ja kaukolämmön markkinaosuus on tällä hetkellä 46 %. Kaukolämpöalan päästöt ovat laskeneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi, mutta paine päästöjen vähentämiseksi on edelleen suurta. Lämmönjakolaitteiden uusiminen taas helpottaisi päästötason laskua merkittävästi monella eri tavalla.

Matalammat verkostolämpötilat avainasemassa

Kaukolämpöverkon lämpötilatason laskusta on povattu yhtä avaintekijää hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Kun kaukolämpöverkossa kiertävää vettä ei tarvitse lämmittää yli 100-asteiseksi, säästyy ensinnäkin polttoainetta, verkostosta maahan johtuvan lämmön määrä pienenee ja matalalämpöiseen kaukolämpöverkkoon voidaan liittää yhä useampia uusiutuvia energianlähteitä, kuten teollisuuden hukkalämpöjä. Valtionyhtiö Fortum on todennut osuvasti: ”Kaukolämpö on ainoa skaalautuva tapa, jolla matala-arvoisia energianlähteitä voidaan hyödyntää”. Tämä tosin vaatii toteutuakseen matalampia lämpötiloja.

Verkostolämpötilojen madaltaminen energialaitoksen päästä ei ole mikään Amerikantemppu: kaukolämpövettä yksinkertaisesti vain lämmitetään vähemmän. Syy sille, miksi näin ei ole jo tehty, piilee loppukäyttäjien päässä ja tarkalleen ottaen niissä kymmenien tuhansien kaukolämpökiinteistöjen lämmönjakohuoneissa, jotka on rakennettu ennen 2010-lukua. Tämä on valtava määrä kiinteistöjä, mutta onneksi ratkaisu on jo olemassa.

Kaukolämpölaitteet tulee päivittää nykyaikaan – samalla elvytetään taloutta!

Suurin osa käytössä olevista kaukolämpölaitteista on mitoitettu toimimaan korkeilla verkostolämpötiloilla, mikä estää kaukolämpöverkon lämpötilojen madaltamisen ja siitä saatavien kustannussäästöjen ja päästövähennysten saavuttamisen. Korkealle lämpötilalle mitoitetut laitteet kun eivät nykyisellä virtaamalla yksinkertaisesti pysty lämmittämään taloa riittävällä teholla, jos tuloveden lämpötilaa lasketaan.

Romutuspalkkiolla saataisiin vauhditettua laitekannan uudistumista ja samalla kaukolämpöverkon energiatehokkuuden, kilpailukyvyn ja ympäristöystävällisyyden kehitystä. Nykyaikaisten lämmönjakokeskusten lämmönsiirrinteknologia soveltuu matalille verkostolämpötiloille edeltäjiään paremmin ja uudet laitteet ovat myös vanhoja energiatehokkaampia älykkäine ohjausjärjestelmineen ja laadukkaine komponentteineen.

On myös syytä muistaa, että romutuspalkkio toisi lisää työtä Suomeen ja piristäisi koronaviruspandemian kurittamaa taloutta. LVI-asentajien ja suunnittelijoiden työpanoksen lisäksi myös kaukolämpölaitteita valmistavat yritykset voisivat työllistää lisää ammattilaisia, sillä suurin osa Suomessa myydyistä kaukolämpölaitteista on kotimaista alkuperää. Romutuspalkkion taloudelliset hyödyt olisivat siis varsin merkittävät.

Vanha kunnon kaukolämpö on tällä hetkellä käymässä historiansa suurinta muutosta: fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energialaitoskeskeinen malli on tekemässä tilaa avoimelle, uusiutuvia energianlähteitä ja uusinta teknologiaa hyödyntävälle kokonaisuudelle, neljännen sukupolven kaukolämmölle.

Nyt Suomella on tuhannen taalan paikka antaa aimo sysäys tälle muutokselle ja ottaa iso askel kohti kunnianhimoista tavoitetta: hiilineutraalia yhteiskuntaa. Kaukolämpöala on valmis näyttämään suuntaa, nyt kaivataan ajan tasalla olevia, rohkeita päättäjiä!