Kaukolämmön mitoituslämpötila laskee 25 astetta

Suomalainen kaukolämpö otti suuren askeleen kohti hiilineutraaliutta, kun alan kattojärjestö Energiateollisuus ry päätti että kaukolämmön mitoituslämpötila alennetaan 115 asteesta 90 asteeseen. Miksi kaukolämmön lämpötila laskee ja mitä hyötyä siitä on? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa toimitusjohtajamme Antti Hartman.

Miksi kaukolämmön mitoituslämpötila lasketaan?

Alempi kaukolämmön mitoituslämpötila on osa suurempaa kaukolämmön murrosta, jonka tavoitteena on tarjota asiakkaille ympäristöystävällistä kaukolämpöä luotettavasti ja edullisesti myös tulevaisuudessa.

Kaukolämpöalan kunnianhimoisena tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius 2030-luvulla. Antti Hartmanin mielestä lämpötilojen lasku on avainasemassa tulevaisuuden tavoitteiden saavuttamiseksi.

– Kyseessä on historiallinen päätös, joka tulee avaamaan kaukolämpöalalle ennennäkemättömiä mahdollisuuksia tulevaisuuden kehitykselle. Tulevaisuuden kaukolämpöjärjestelmän, eli neljännen sukupolven kaukolämmön (4GDH) avainsana on energiatehokkuus: energiaa täytyy pystyä tuottamaan tehokkaammin ja poltettavista energiamuodoista on siirryttävä kohti uusiutuvia energianlähteitä.

– Myös lämmönsiirrossa tapahtuvat verkostohäviöt pitää pystyä minimoimaan ja kiinteistökohtaisten lämmitysjärjestelmien on kehityttävä nykyistä tehokkaammiksi. Alempi kaukolämmön mitoituslämpötila on yksi niistä toimenpiteistä, joilla näitä tavoitteita saavutetaan, Hartman kertoo.

Kaukolämmön kehitystä 1980-luvulta tähän päivään. Fossiiliset polttoaineet väistyvät uusiutuvien energialähteiden tieltä

Lue lisää 4GDH:sta

Teknologian kehittyminen ja talojen energiatehokkuuden paraneminen mahdollistavat osaltaan matalampiin verkostolämpötiloihin siirtymisen. Kaukolämpöverkon mitoituslämpötilat ovat peräisin 1970-1980-luvuilta, jolloin ns. kolmannen sukupolven kaukolämpöä alettiin käyttää Suomessa.

Kiinteistöjen lämmöntarve on kuitenkin noista ajoista pienentynyt merkittävästi ja kiinteistöjen energiatehokkuus on parantunut vuosien varrella tehtyjen energiaremonttien myötä. Myös niin kutsuttu sisäinen lämpökuorma on suunnittelu- ja rakennusaikaa suurempi, kun sähkölaitteiden tuottaman lämmön määrä on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosikymmeninä.

Samaan aikaan lämmitysteknologiat ovat kehittyneet valtavan paljon älykkäämmiksi ja energiatehokkaammiksi. Hartmanin mukaan mitoituslämpötilojen muutoksessa on kyse tietynlaisesta päivityksestä nykyaikaan.

– Matalampien lämpötilojen myötä kaukolämpöjärjestelmä päivitetään vastaamaan nykyajan vaatimuksia ja tarpeita. Ruotsissahan kaukolämpöjärjestelmä on toiminut jo vuosien ajan alle 90 asteen lämpötiloilla, joten on hyvä, että myös Suomessa päästään matalampiin lämpötiloihin. Iso kiitos kuuluu Energiateollisuus ry:lle, joka on tehnyt pitkään töitä muutoksen mahdollistamiseksi, Hartman toteaa.

Mitä hyötyjä kaukolämmön mitoituslämpötilojen madaltaminen tuo?

Alempi kaukolämmön mitoituslämpötila tuottaa suurimmat hyödyt syntyvät verkon kautta johtuvan lämpöhukan pienenemisestä sekä mahdollisuudesta kytkeä uusia, polttamattomuuteen perustuvia lämmönlähteitä kaukolämpöverkkoon.

Varsinkin pitkällä aikavälillä kaikkein tärkein asia, jonka matalammat lämpötilat mahdollistavat, on uusiutuvien energialähteiden entistä tehokkaampi hyödyntäminen. Hartmanin mukaan uusiutuvien energialähteiden liittäminen matalammalla lämpötiloilla toimivaan verkkoon on huomattavasti kannattavampaa, kuin korkean lämpötilan verkkoon.

– Tulolämpötilaa madaltamalla saadaan ajettua valtava määrä esimerkiksi teollisuuden hukkalämmöistä peräisin olevaa energiaa kaukolämpöverkkoon lämpöpumppujen avulla. Lämpöpumppujen kuluttaman sähkön määrä leikkaantuu rajusti, kun verkostoon liitettävää hukkalämpöä tarvitsee lämmittää esimerkiksi vain 75-asteiseksi 100 asteen sijasta. Myös kaukolämpöakuista ja lämpövarastoista saadaan enemmän tehoja irti, kun verkostolämpötilat ovat matalammat.

Matalammat mitoituslämpötilat mahdollistavat esimerkiksi näiden energialähteiden tehokkaamman hyödyntämisen:

Teollisuuden, kaupan alan ja asuinkiinteistöjen hukkalämmöt
Jäteveden hukkalämpö
Geoterminen energia
Aurinkoenergia
Savukaasupesurien tuottama energia
Lämpöpumpuilla tuotettu energia esimerkiksi merivedestä
Lämpövarastot ja kaukolämpöakut, joihinvoidaan säilöä energiaa silloin, kun tuotantoa on enemmän kuin kysyntää

Matalat verkostolämpötilat ja älyratkaisut ovat tehokas yhdistelmä, kun kaukolämmön energiatehokkuutta halutaan parantaa

Koko kaukolämmön murroksen taustavaikuttimena on tietenkin ilmastonmuutoksen vastainen taistelu ja tavoite irtaantua fossiilisista energialähteistä. Kaukolämpöalan toimet päästöjen vähentämiseksi palvelevat samalla myös koko suomalaista yhteiskuntaa: kaukolämpö on Suomen suosituin lämmitysmuoto, joten kaukolämmön päästöjen vähentämisellä on suora vaikutus miljoonien suomalaisten hiilijalanjälkeen.

Panostukset vihreämpään kaukolämpöön ovat samalla panostus Suomen energiaomavaraisuuteen: mitä enemmän pystymme tuottamaan energiaa kotimaisilla ja uusiutuvilla energiamuodoilla, sitä vähemmän olemme riippuvaisia ulkomaisista tuontipolttoaineista, kuten kivihiilestä ja öljystä.

– Euroopassa syttynyt sota on osoittanut, että päätös matalampiin lämpötiloihin siirtymisestä tehtiin oikeaan aikaan. Riippuvuus fossiilienergiasta tulee katkaista mahdollisimman nopeasti, ja matalammat lämpötilat ovat yksi keino siihen, huomauttaa Hartman.

Onko vihreä kaukolämpö fossiilista edullisempaa?

Usein väitetään, että energiateollisuuden investoinnit vihreämpään kaukolämpöön käyvät kalliiksi kaukolämmön asiakkaille. Antti Hartmanin mukaan tilanne on päinvastainen, sillä päästöttömän kaukolämmön kilpailukyky kasvaa kohisten verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin.

– Jos bensapumpulla on nähty hurjaa hintojen nousua, niin fossiiliset voimalaitospolttoaineet ovat kallistuneet vielä hurjemmin. Esimerkiksi kivihiilen hinta on vuodessa nelinkertaistunut, raakaöljyn hinta noin kaksinkertaistunut ja maakaasunkin hinta lähes kolminkertaistunut, Hartman toteaa.

– Vielä kun otetaan huomioon päästöoikeuksien ja haittaverojen raju hinnannousu, niin ei ihme, että energialaitokset haluavat investoida fossiilittomiin ja päästöttömiin energianlähteisiin. Tämä on pitkässä juoksussa myös asiakkaan kannalta selvästi edullisin ratkaisu, Hartman sanoo.

Verkostolämpötilojen madaltaminen sataa energia-alan ja kuluttajan laariin myös sitä kautta, että ylimääräisen sähkön muuttaminen lämmöksi on matalampien verkostolämpötilojen ansiosta tehokkaampaa ja kannattavampaa. Sähkö- ja lämmitysverkon sektori-integraation kautta sähköstä tulee ikään kuin lisäresurssi lämmöntuotantoon, jota voidaan hyödyntää tarvittaessa.

– Kaukolämpöakkuihin tai lämpövarastoihin voidaan lämpöpumppujen avulla säilöä energiaa, kun sähkö on halpaa. Tätä varastoissa olevaa lämpöä voidaan myöhemmin käyttää tasaamaan kaukolämmön kulutuspiikkejä. Näin esimerkiksi päästötön tuulivoima saadaan hyötykäyttöön, jos tuotanto muuten ylittää kysynnän, Hartman laskeskelee.

Kaukolämmön mitoituslämpötilojen madaltaminen on siis vihreän kaukolämmön merkittävä mahdollistaja, mutta työ on vasta alussa. Energiamurros ja vihreä siirtymä vaatii tekoja meiltä kaikilta, aina energialaitoksista kaukolämpöasiakkaisiin ja järjestelmätoimittajista poliittisiin päättäjiin. Suunta on ehdottomasti oikea, ja nyt on aika kiihdyttää vauhtia.