Energiateollisuus ry on päivittänyt rakennusten kaukolämmityksen ohjeita ja määräyksiä koskevan K1-dokumentin. Tuoreimman version, K1/2021:n mukaan kaukolämmön tuloverkon mitoituslämpötila laskee 115 asteesta 90 asteeseen.
Kaukolämmön mitoituslämpötilan lasku on osa suurempaa kaukolämmön murrosta, jonka tavoitteena on tarjota asiakkaille ympäristöystävällistä kaukolämpöä luotettavasti ja edullisesti myös tulevaisuudessa. Kaukolämpöala tavoittelee hiilineutraaliutta 2030-luvulla. Kyseessä on pitkä, yli vuosikymmenen kestävä prosessi, jossa verkostolämpötilojen madaltaminen on avainasemassa. Matalammat lämpötilat mahdollistavat muun muassa hiilineutraalien lämmönlähteiden, kuten hukkalämpöjen ja lämpöpumppuenergian laajamittaisen hyödyntämisen kaukolämmön tuotannossa. Uudistus parantaa myös kaukolämpöverkon energiatehokkuutta ja pienentää lämpöhäviöitä.
Muuttuneita mitoitusmääräyksiä ja -ohjeita otetaan käytäntöön asteittain vuoden 2022 aikana. Käynnistyvissä suunnittelukohteissa uusia mitoituksia on alettu soveltaa jo talvella, ja uusien lämmönjakokeskusten toimituksissa 1.5.2022 alkaen. Pientalokytkennöissä uutta ohjeistusta on noudatettava viimeistään 1.9.2022 alkaen.
Matalammat verkostolämpötilat ovat avainasemassa, kun kaukolämpöjärjestelmää kehitetään kohti energiatehokkaampaa, älykkäämpää ja vihreämpää neljännen sukupolven kaukolämpöä (4GDH)
Miten uusi kaukolämmön mitoituslämpötila vaikuttaa kaukolämpöasiakkaan arkeen?
Kaukolämmön mitoituslämpötila ja sen laskeminen on pitkä ja asteittainen prosessi, joka ei aiheuta dramaattisia muutoksia kaukolämmittäjän arkeen. Uudet määräykset ja ohjeet vaikuttavat eniten uuden lämmönjakokeskuksen hankintaa suunnitteleviin tahoihin. Kaukolämmön tuloverkon lämpötilan laskiessa virtaama vastaavasti nousee. Tällöin lämmönjakokeskusten lämmönsiirtimiin tarvitaan lisää pinta-alaa. Lisäpinta-alan tarve koskee erityisesti korkean lämpötilan patteriverkostoja, kuten esimerkiksi vanhoja 60-80 asteen mitoituksella toteutettuja patteriverkostoja. Uudiskohteiden patteriverkostojen lämpötilat ovat selkeästi matalampia, jolloin myös vaadittava lämmönsiirrinpinta-ala on pienempi.
Huolimattomasti toteutettu lämmönjakokeskuksen hankinta voi nostaa investointikustannuksia lämmönsiirrinpinta-alan kasvaessa. Kunnollisella suunnittelulla ja valmistelulla lämmönjakokeskusinvestoinnin kustannusta ja kiinteistön energiankulutusta voidaan kuitenkin pienentää merkittävästi.
Lämmönjakokeskuksen vaihtoa suunnitellessa on syytä kiinnittää huomiota näihin kolmeen asiaan
1. Oikea mitoitusteho
Hyvin usein lämmönjakokeskukset ovat rakennuksen lämmitystarpeeseen nähden ylimitoitettuja. Lämmönjakokeskusta uusittaessa ei kannata luottaa vuosia vanhoihin arvoihin, vaan tarkastaa ajantasainen toteutunut kulutus ja mitoittaa lämmönjakokeskus todellisen tarpeen mukaiseksi. Usein tehontarve on aiempaa selkeästi matalampi johtuen esimerkiksi vuosien varrella toteutetuista energiatehokkuustoimista, kuten ikkunaremonteista. Oikein mitoitettu lämmönjakokeskus on ylimitoitettua edullisempi ja lämmitysjärjestelmä toimii paremmin, kun mitoitus on kunnossa. Toteutuneen energiankulutuksen voi selvittää kysymällä asiaa omalta energiayhtiöltä. Tehontarpeen määrittelyssä kannattaa tutkia tuntitason dataa kiinteistön lämmöntarpeesta. Myös nämä tiedot saa omalta energiayhtiöltä.
2. Patteriverkoston oikea lämpötila
Usein esimerkiksi 60-80 asteeseen mitoitettuja patteriverkostoja ajetaan yleensä 5-10 astetta matalammilla lämpötilatasoilla. Tämä johtuu yleensä edellisessä kohdassa mainitusta järjestelmän ylimitoituksesta. Tarpeettoman korkeat lämpötilat johtavat tyypillisesti energiahukkaan ja epätasaisesti toimivaan lämmönjakoon. Kannattaa siis tarkastaa, minkä lämpöistä vettä patteriverkostossa on oikeasti ajettu ja huomioida tämä uuden lämmönjakokeskuksen mitoituksessa. Tässäkin tapauksessa oikein mitoitettu lämmönjakokeskus säästää rahaa ylimitoitettuun verrattuna. Tiedon patteriverkoston toteutuneesta lämpötilatasosta saa selvitettyä helposti esimerkiksi oman lämmönjakokeskuksen lämmityskäyrää tarkastelemalla.
3. Patteriverkoston perussäätö
Patteriverkoston perussäätöjen päivittäminen ajan tasalle on usein ylenkatsottu, mutta tehokas keino lämmityksen energiatehokkuuden parantamiseksi. Kun perussäädöt ovat kunnossa, lähes kaikissa kiinteistöissä patteriverkosto toimii aiempaa energiatehokkaammin ja mitoituslämpötilaa alhaisemmilla lämpötilatasoilla. Joskus vanha keino voi olla parempi kuin pussillinen uusia!
Älylämmöjakokeskusten avulla entistä parempi energiatehokkuus
HögforsGST:n valikoimasta löytyvät Unis- ja GST-lämmönjakokeskuksemme toimivat mainiosti myös matalammilla lämpötiloilla. Perinteisten lämmönjakoratkaisujen lisäksi suosittelemme tutustumaan uuden sukupolven älykkääseen lämmönjakokeskukseen, FiksuGST:hen. Älykkäällä ohjausjärjestelmällä varustettu FiksuGST optimoi lämmitysjärjestelmän toimintaa automaattisesti. Näin saavutetaan tasainen ja miellyttävä sisälämpötila sekä maksimaalinen energiansäästö. FiksuGST tarjoaa lämmittäjälle entistä tarkempaa dataa lämmitysjärjestelmän toiminnasta sekä mahdollisuuden etäohjaukseen ja kattavaan tekniseen tukeen.
FiksuGST-älylämmönjakokeskus on varusteltavissa innovatiivisella väliottokytkennällä, joka hyödyntää käyttöveden kierron lämmityksessä lämmityspiiristä palaavaa kuumaa vettä. Väliotto parantaa kaukolämmön jäähtymää jopa 15 astetta, mikä omalta osaltaan tukee koko kaukolämpöjärjestelmän energiatehokkuutta. Välioton hyödyt korostuvat entisestään, kun kaukolämpöverkossa siirrytään käyttämään matalampia lämpötiloja: mitä matalampi on kaukolämpöverkossa käytettävän veden lämpötila, sitä enemmän tarvitaan virtaamaa, ja sitä enemmän väliottokytkennällä voidaan saada energiaa talteen.
Lue FiksuGST:stä lisää täällä!
Matalampien verkostolämpötilojen aikakaudella lämmönjakokeskuksen vaihto kannattaa siis suunnitella huolella. Kun lämmönjakokeskus ja lämmitysverkon lämpötilat mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan, vältetään laitteiden ylimitoitus, ja taloyhtiö tai kiinteistönomistaja voi säästää merkittäviä summia rahaa. Oikein mitoitetun lämmönjakokeskuksen investointikustannus on pienempi ja koko lämmitysjärjestelmä toimii paremmin kuin ylimitoitetun lämmönjakokeskuksen kanssa.
