Kaukolämpö on käynnissä olevan energiamurroksen avaintekijä, mutta miten? Moderni neljännen sukupolven kaukolämpö mahdollistaa energiatehokkaamman lämmityksen lisäksi myös nopeamman irtaantumisen fossiilisista polttoaineista. Tässä artikkelissa käydään läpi tiivistetysti, mitä neljännen sukupolven kaukolämpö on.
Neljännen sukupolven kaukolämmöstä (4GDH) puhutaan lämmitys- ja energia-alalla koko ajan enemmän, mutta monelle voi olla vielä epäselvää, mitä käsite pitää käytännössä sisällään? VTT:n kaukolämpötutkija Miika Rämän mukaan neljännen sukupolven kaukolämpöä määrittävät neljä ydinominaisuutta
- joustavuus
- vähähiiliset lämmitysratkaisut
- matalan lämpötilatason siirtoverkko sekä
- yhteistoiminta sähköjärjestelmän kanssa
Energia-alan asiantuntija Åke Vikstedt puolestaan luonnehtii neljännen sukupolven kaukolämpöjärjestelmää tulevaisuuden energiaväyläksi.
– Neljännen sukupolven kaukolämpö on jakamistalouden alusta, jossa on valtavasti potentiaalia. Ja mikä parasta, se on jo olemassa. Tarvittavat investoinnit on hyvin pitkälti tehty, Vikstedt kertoo.
Katso video, jossa Åke valaisee neljännen sukupolven kaukolämpöjärjestelmän toimintaa!
Älyteknologia ja asiakkaiden roolin kasvu neljännen sukupolven kaukolämmön kulmakivinä
Vikstedtin mukaan neljänteen kaukolämpösukupolveen siirryttäessä täytyy huomioida kaksi kriittistä asiaa: teknologian kehittäminen ja asiakkaiden ottaminen mukaan kaukolämpöekosysteemiin entistä aktiivisemmin.
Erityisesti uusien teknologioiden käyttöönotto on tärkeässä roolissa.
– Otetaan rohkeasti käyttöön uusia, perinteisiin verrattuna parempia teknologioita ja innovaatioita, jotta saadaan kaukolämpöverkon lämpötilaa laskettua, Vikstedt sanoo.
Esimerkiksi FiksuGST-lämmönjakokeskuksen sisältämä uusi väliottokytkentä on yhdessä älykkään ohjausjärjestelmän kanssa neljännen sukupolven kaukolämpöteknologian ytimessä. FiksuGST auttaa asiakasta käyttämään tehoa ja energiaa mahdollisimman tehokkaasti.
– Väliotto palauttaa kaukolämpöveden takaisin verkkoon jopa 10-15 astetta alhaisemmassa lämpötilassa. Tästä hyötyy koko kaukolämpösysteemi, Vikstedt muistuttaa.
Nyt myös valtiovalta on päättänyt tukea lämmönjakokeskusten vaihtamista uusiin, entistä energiatehokkaampiin laitteisiin. ARA myöntää lämmönjakokeskuksen vaihtoon jopa 4000 euron laitekohtaisen tuen, mikä osaltaan nopeuttaa laitekannan uusiutumista ja neljännen sukupolven kaukolämpöön siirtymistä.
– Käytännössä kun vanhat asiakaslaitteet saadaan korvattua uusilla tehokkaammilla laitteilla, niin koko verkon toiminta tehostuu aivan valtavasti, Vikstedt kertoo.
Pois polttamisesta – päästöttömät lämmönlähteet muuttavat kaukolämmön tuotantoa
Matalammat verkostolämpötilat liittyvät olennaisesti neljännen sukupolven kaukolämpöjärjestelmään. Suomessa päätettiinkin hiljattain kaukolämmön mitoituslämpötilan laskemisesta 90 asteeseen, mikä on Vikstedtin mielestä tärkeä askel kaukolämmön kehityksessä.
Lämpötilojen madaltaminen avaa ovet neljännen sukupolven kaukolämmön hyötyihin. Ensinnäkin kaukolämmön tuotannon tehokkuus paranee, kun esimerkiksi savukaasupesurit tuottavat enemmän lämpöä. Myös uusiutuvien energialähteiden ja energiavarastojen käyttö on kannattavampaa.
– Uusista energialähteistä ja teknologioista, kuten hukkalämmöistä, geotermisestä energiasta ja kaukolämpöakuista saadaan enemmän tehoa irti. Tätä kautta myös yhteistoiminta sähköjärjestelmän kanssa muuttuu kannattavammaksi: lämpöpumput ovat entistä tehokkaampi tapa jalostaa sähköä lämmöksi myös kaukolämpöverkon tarpeisiin, Vikstedt sanoo.
Kaukolämpöakut ja lämpövarastot liittyvät myös Miika Rämän mainitsemaan neljännen sukupolven kaukolämmön peruspilariin, eli joustavuuteen.
Perinteisesti kaukolämmön tuotanto on seurannut kulutuksen määrää käsi kädessä. Neljännen sukupolven järjestelmässä kaukolämpöä voidaan puskuroida kaukolämpöakkuun tai -varastoon, mistä lämpöä voidaan ottaa tarpeen mukaan ulos kulutuspiikkien aikana. Tämä kulutusjoustoksi kutsuttu toimenpide onkin tullut viime aikoina suuren yleisön tietoisuuteen sähkömarkkinoiden kautta.
Neljännen sukupolven kaukolämpöekosysteemissä äly yhdistää asiakkaat ja energialaitokset toisiinsa
Toisen hukka on toisen aarre – kaukolämpö on yhteisöllinen jakamistalouden alusta
Vikstedtin mielestä teknologiapuolen lisäksi tärkeä osa kaukolämmön kehitystä on asiakkaiden osallistaminen. Tulevaisuuden kaukolämmössä asiakkaan rooli laajenee pelkästä kuluttajasta myös lämmön, mutta ennen kaikkea datan tuottajaksi.
– Asiakkaan älykkäät laitteet pystyvät ”keskustelemaan” kaukolämpöyhtiön järjestelmien kanssa, ja tämän datan avulla kaukolämpöyhtiöt voivat parantaa omaa toimintaansa, Vikstedt sanoo.
Asiakaslaitteista saatu data tarjoaa kaukolämpöyhtiöille tarkempaa tietoa kaukolämpöverkon eri osien toiminnasta ja reaaliaikaista tietoa esimerkiksi eri kaupunginosien lämmön tarpeesta. Myös vikatilanteet voidaan havaita älykkäästä kaukolämpöverkosta entistä nopeammin.
Datasta on myös konkreettista hyötyä, kun kaukolämpöyhtiöt voivat muun muassa parantaa pumppauksen tehoa ja ohjausta. Tämä johtaa lopulta kustannussäästöihin, kun lämpöyhtiöiden ei tarvitse tuottaa ylilaatua varmuuden vuoksi.
Kuten sanottua, kaukolämpöverkko on oivallinen jakamistalouden alusta. Esimerkiksi lähikaupat tai teollisuuskiinteistöt voivat tulevaisuudessa myydä hukkalämpönsä kaukolämpöverkkoon. Tällöin esimerkiksi marketin kylmälaitteiden hukkalämmöllä voidaan lämmittää viereisiä kerrostaloja. Tätä jakamistalouden ilmiötä kutsutaan kaksisuuntaiseksi kaukolämmöksi.
Kaukolämpöyhtiöissä tehdään yhteiskunnallisesti merkittävää työtä
Neljännen sukupolven kaukolämpöjärjestelmän perimmäinen tarkoitus on parantaa koko yhteiskunnan energiatehokkuutta: tuotetaan enemmän, mutta kulutetaan vähemmän resursseja. Sekä kaukolämmön asiakkaiden että kaukolämpöyhtiöiden rooli on tärkeä muutoksen mahdollistajana.
–Kaukolämpöyhtiöissä tehdään tällä hetkellä todella tärkeää työtä koko yhteiskunnan eteen, jotta sekä puhdasta sähköä että lämpöä riittäisi kaikille sopivaan hintaan. Sekä tänään että huomenna, Vikstedt päättää.
