Artikkeli on julkaistu Sujuvasti Savoon – Asettautumispalvelujen kehittämishankkeen uutiskirjeessä 11/2026.
Leppävirralla sijaitseva HögforsGST suunnittelee ja valmistaa kaukolämpökeskuksia, hybridilämmitysratkaisuja ja ohjausjärjestelmiä lämpöenergian talteenottoon. Yritys työllistää Leppävirralla noin 130 henkilöä, joista noin 100 työskentelee tuotannossa. Koko konsernin henkilöstömäärä on noin 220 työntekijää neljässä eri maassa.
Tuotantopäällikkö Pertti Malkki esittelee uuden hallin tiloja. Työympäristö vaikuttaa selkeältä ja tunnelma on rauhallinen. Hallissa on huomattavan siistiä: tavarat ovat järjestelmällisesti paikoillaan suurissa laatikoissa ja hyllyissä. Työ näyttää hyvin organisoidulta ja ympäristö siltä, että uudenkin työntekijän on helppo päästä mukaan.
”Tämä on yksi tärkeimmistä tekijöistä myös työturvallisuuden suhteen, että tavarat ovat aina omilla paikoillaan”, Pertti toteaa.
Yrityksen henkilöstö edustaa perinteisesti miehisinä pidettyjä ammattiryhmiä, mutta naisiakin näkyy useissa tehtävissä. Noin 10 prosenttia henkilöstöstä on tällä hetkellä naisia. HögforsGST:llä on rekrytoitu avoimesti osaaminen edellä ja erilaisista taustoista tulevia ihmisiä.
Työyhteisöä monipuolistavat tällä hetkellä yksi Sloveniasta tullut työntekijä ja yksi viittomakielinen työntekijä. Igor Vrba toimii talotekniikkatiimin esihenkilönä ja osaa suomea jo sujuvasti. Hän kertoo tulleensa Leppävirralle alun perin suomalaisen puolisonsa vuoksi.
”Tämä on ollut hyvä työpaikka, pidän työstäni täällä. Olin pääkaupunkiseudulla työssä aiemmin”, Igor sanoo.
”Täällä on luonto lähellä ja todella puhdas ilma”, lisää Igor kysymykseen siitä, mikä tekee Leppävirrasta hyvän paikan asua. Enemmän kulttuuritapahtumia hän kuitenkin toivoisi omaan kuntaansa.
”Joskus on hieman tylsää ja menot muualla tulevat kalliiksi tai niihin ei pääse osallistumaan kuten haluaisi”, Igor harmittelee.
Viittomakielisen työntekijän, Villen, kanssa työskentelyssä on ollut apuna tulkki, joka käy viikottain työpaikalla kokouksissa. Viittomakielisille saatava työelämätulkkaus on työnantajalle maksutonta. Ville kertoo pitävän työstään ja kokevan saavansa tukea ja opastusta työkavereilta.
”Parhaiten oppii, kun näytetään mitä tarvitaan”, Ville viittoo.
Pertti kehuu Villeä ahkeraksi työntekijäksi, jolla on motivaatio korkealla. Ville haluaa kehittyä koko ajan paremmaksi hitsaajaksi ja nauttii ongelmanratkaisusta työssä. Omana työpaikkaohjaajanaan toimii tuotannon esihenkilö Juho Itkonen.
”On ollut hyväksi saada moninaisuutta työyhteisöön ja se on opettanut ymmärtämään erilaisista taustoista tulevia”, sanoo Juho.
Juholla eikä muillakaan työntekijöillä ole aiempaa taustaa viittomakielisyydestä, vaan on opittu kommunikoimaan muilla tavoilla silloin, kun tulkki ei ole paikalla. Suomen kieli ei kuitenkaan ole viittomakielisten ensimmäinen kieli, ja se on hyvä muistaa: kaikkea ei voida aina hoitaa kirjoittamalla tekstiä suomeksi. Mitään ei kannata olettaa, vaan tulkin kanssa kysyä työntekijältä itseltään, miten juuri hänen kanssaan on paras toimia.
Pertin mukaan mitään ongelmia esimerkiksi työturvallisuuden suhteen ei ole ollut, ja myös Pertin mielestä moninaisuuden on koettu hyödyttävän koko työyhteisöä.
”Kyllä on kannattanut, omat ennakkohuolet siitä ovat kyllä hälvenneet”, Pertti toteaa.
Hyvään kommunikaatioon on kuitenkin tärkeää satsata. Kuvalliseen viestintään on opeteltu kiinnittämään huomiota, ja siihen panostetaan jatkossa vielä enemmän. Selkeät kuvat sopivat kaikille kielitaustasta huolimatta ja tukevat oppimista ja muistamista esimerkiksi turvallisuusohjeissa ja jätteiden lajittelussa. Viittomakielisyydestä saa myös maksutonta työvalmennusta työnantajille sekä työntekijöille Kuurojen palvelusäätiön Poveri-hankkeesta, joka toimii koko maassa.
HögforsGST:n tuotannossa työskentelee useiden eri ammattiryhmien osaajia: LVI-alan koulutuksen saaneita, talotekniikan ammattilaisia, sähköasentajia ja hitsaajia. Eri komponenttien kokoonpano opitaan käytännössä työssä.
”On meillä myös yksi suunnittelijakin varhaiskasvatuksen taustakoulutuksella”, Pertti toteaa ylpeänä.
Yrityksessä voi siis olla tarjolla urakehitystä, vaikka oma koulutustausta ei olisi tekniseltä alalta. Työvoiman tilanne on tällä hetkellä hyvä, eikä työvoimapula ainakaan ajankohtaisesti uhkaa.
”Meillä ollaan keskimäärin aika nuoriakin vielä, eläköityviä on vain vähäisesti lähivuosien aikana”, sanoo Pertti.
Kokemukseen perustuvan tiedon siirtymiseen on varauduttu seniori–juniori-työpareilla eri työtehtävissä.
Myyntiä on pääasiassa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Saksassa, mutta tuotteita toimitetaan laivarahtina myös eri puolille maailmaa. Vienti vetää tällä hetkellä jo paremmin, ja tavoitteena on kasvu myös tulevaisuudessa. Keväästä syksyyn on perinteisesti sesonkiaika, jolloin avoimia paikkoja voi tulla tarjolle erityisesti kokoonpanoon.
Rekrytointi hoituu rekrytointiyrityksen kautta suomeksi ja englanniksi. Työpaikan arjessa käytetään pääasiassa suomea ja tarvittaessa englantia. Ruotsalaisten asiakkaiden kanssa käytetään myös ruotsia.
”Konsernin johdon kanssa pidetään kokouksia säännöllisesti englanniksi, jotta saadaan itsekin lisää harjoitusta”, kertoo Pertti.
Tulevaisuudessa myös saksan kieli voi korostua yrityksen toiminnassa ja työyhteisö monikulttuuristua lisää työvoiman tarpeen kasvaessa. Tähän suhtaudutaan avoimesti ja tarvittavia asioita opitaan vähitellen. Hyvistä vastaanottotaidoista hyötyvät kaikki.
