Tämä artikkeli julkaistiin Talotekniikka -lehden Asentajan arkea -palstalla vuoden 2026 ensimmäisessä numerossa.
On talvinen aamu ja ulkona parikymmentä astetta pakkasta. Kerrostalon asukkaat heräävät kylmiin pattereihin ja huoli leviää nopeasti. Isännöitsijä soittaa putkiliikkeelle ja asentaja vastaa puheluun, joka ohjautuu pian eteenpäin Leppävirralle. Linjan toisessa päässä ovat Seppo Vehviläinen tai Jarkko Torvinen, HögforsGST:n tuotetuen ja Servicen avainhenkilöt, jotka ratkovat päivittäin lämmitysjärjestelmien ongelmia, joita asiakkaat ympäri Suomea kohtaavat.
– Kiireisimpinä päivinä puheluja voi tulla kymmeniä, jopa yli kahdeksankymmentä päivässä, ja siihen päälle vielä sähköpostit. Kaikki kysymykset eivät ole helppoja. Usein pitää ryhtyä toden teolla selvittämään, mistä vika johtuu, Seppo kertoo.
Erityisesti syksyllä työ muuttuu hektiseksi. Kun lämmityskausi käynnistyy, esiin nousevat myös kesän aikana piilossa olleet viat. Yhteydenotot vaihtelevat pumppujen rikkoutumisesta ja vuotavista säätöventtiileistä automaation hälytyksiin, paine-ero-ongelmiin ja mystisiin tilanteisiin, joissa mikään ei ensi silmäyksellä tunnu olevan pielessä.
– Tässä työssä pitää ymmärtää koko kiinteistön lämmitysprosessi, ei vain yhtä venttiiliä, Seppo sanoo.
Asentajista yksityisasiakkaisiin
HögforsGST valmistaa kaukolämpökeskusten lisäksi hybridiratkaisuja, joissa yhdistetään lämpöpumppuja ja kaukolämpöä. Sepon ja Jarkon työnkuva ei rajoitu vain valmistajan omiin laitteisiin. He käsittelevät reklamaatioita, tukevat asentajia ja auttavat asiakkaita vikatilanteissa, etsivät varaosia ja sopivia korvaavia ratkaisuja myös vanhoihin järjestelmiin sekä vievät kentältä nousseita havaintoja suoraan tuotekehitykseen.
– Laadunvalvonnassa olemme linkkinä asiakkaan ja tuotannon välillä. Annamme ideoita ja käymme dialogia tuotekehityksen ja tuotannon kanssa, kun eteemme tulee asioita, jotka tarvitsevat parantamista. Asiakkaan puolelta tyypillinen yhteydenotto voi olla niinkin arkinen kuin ohjekirjan pyyntö tai äärimmillään tilanne, jossa koko kiinteistö on ilman lämpöä, Jarkko sanoo.
– Meille voi soittaa kuka tahansa: asentaja, isännöitsijä, energiayhtiö tai suoraan kiinteistön omistaja. Ketään ei ole jätetty palvelematta. Meillä on kysymyspatteristo, minkä avulla lähdetään selvittämään asiaa. Kysymme muun muassa, kuuluuko lämmitysjärjestelmästä kummallisia ääniä, ovatko paineet oikealla tasolla ja minkä lämpöistä vettä verkostoon menee. Seuraavaksi katsotaan säätimien asetukset, pumppujen toiminta ja venttiilit, Jarkko kertoo.
Videopuhelu säästää tunteja
Yhä useammin vianetsintä alkaa WhatsApp-videopuhelulla.
– Jos emme pääse käsiksi laitteeseen etänä, otamme usein WhatsApp -videopuhelun. Ensimmäinen 15 sekuntia videopuhelussa kertoo usein enemmän kuin puoli tuntia puhelimessa. Yhdellä vilkaisulla näkee, toimiiko pumppu, onko jokin kytkin väärässä asennossa tai onko venttiili selvästi rikki, Seppo sanoo.
– Hybridiratkaisuissa ja älykkäissä Fiksu-lämmönjakokeskuksissa on etäyhteys ja sitä kautta saadaan myös dataa, mitä on ennen rikkoa tapahtunut. Näin voidaan paikantaa hetki, jolloin poikkeama on syntynyt ja rajata vikaa tehokkaasti, Seppo kertoo.
– Vian lähde voi olla käytännössä missä vain: lämmityslaitteissa, muualla kiinteistön lämmitysjärjestelmässä tai tavassa, jolla järjestelmää käytetään, Jarkko sanoo.
Taustalta voi löytyä esimerkiksi edellisen asukkaan tekemä automaation ajastus tai lämpötilarajoitus, lattialämmityksen minimilämpötila, joka on jäänyt liian korkeaksi, remontin yhteydessä suljetut venttiilit, paine-ero-ongelmat kaukolämpöverkossa, automaation virheellinen viritys tai yksinkertainen kytkentävirhe.
– Vika löytyy aina. On vain kysymys siitä, että mistä, Seppo tiivistää.
– ”Eioota” ei kestä sanoa. Jos me emme pysty auttamaan, selvitämme, kuka pystyisi, Jarkko vahvistaa.
Vähemmän osia, enemmän ajattelua
Yksi työn keskeisistä periaatteista on turhien osien vaihtamisen välttäminen. Seppo ja Jarkko näkevät työssään tilanteita, joissa asiakkaalle on vaihdettu suuria määriä komponentteja ilman todellista tarvetta.
– Pahimmillaan asiakas on maksanut tuhansia euroja, vaikka oikea vika olisi ollut muutaman sadan euron osa. Me pyrimme haarukoimaan vian tarkasti ja vaihtamaan vain sen, mikä on oikeasti rikki, Jarkko sanoo.
Tämä on erityisen tärkeää tilanteissa, joissa asiakas ei itse ymmärrä tekniikasta paljoakaan. Jarkon ja Sepon mukaan työssä korostuukin ammattiylpeys ja -etiikka: palvellaan asiakasta siten, kuin itse haluttaisiin tulla palvelluksi.
Hiljaista tietoa tuotannosta tuotetukeen
Sekä Seppo että Jarkko ovat aloittaneet uransa tuotannossa. Jarkko tuli taloon työharjoittelijana ja työskenteli hitsaajana ennen koneinsinööriopintojaan. Seppo puolestaan teki pitkään kokoonpanotöitä ja siirtyi myöhemmin tuotetukeen.
– Näiden laitteiden sielunelämää ei opita ammatillisessa koulutuksessa. Kun on itse rakentanut laitteet alusta loppuun, ne tuntevat kuin omat taskunsa. Se näkyy siinä, että pystyy neuvomaan asiakasta suoraan ulkomuistista, Seppo sanoo.
Tausta näkyy myös konkreettisesti arjessa: tarvittaessa he käyvät tuotannossa etsimässä sopivia adaptereita, mittaamassa osia tai hahmottamassa erikoisratkaisuja, joita ei löydy valmiina hyllystä. Hiljaista tietoa on paljon.
– Pitää ymmärtää ympäröivät järjestelmät ja taustalla toimivat prosessit, Jarkko painottaa.
Kaikkea ei ratkaista etänä. Siksi Sepon ja Jarkon puhelimissa on satoja kontakteja: putkareita, automaatio-osaajia ja muita luotettavia tekijöitä eri puolilta Suomea. Verkostojen avulla oikea osaaja saadaan nopeasti paikalle, kun tilanne sitä vaatii.
– Tärkeää on tietää, kenelle soittaa. Kaikkea ei tarvitse keksiä itse uudelleen, Seppo sanoo.
Paras hetki työssä
Molemmille työn paras puoli on lopulta sama: onnistuminen.
– Se hetki, kun asiakkaan mielestä mahdoton ongelma ratkeaa ja näkee sen helpotuksen. Täällä periferiassa pitää olla kekseliäs. Joskus lähetämme taksilla tai Onnibussin kyydillä lämmönsiirtimiä täältä Helsinkiin tai Lappiin. Tuote on perillä esimerkiksi pääkaupunkiseudulla parhaimmillaan viidessä tunnissa, Jarkko kertoo.
– Ongelmanratkaisu, asiakkaan auttaminen ja jatkuva oppiminen. Tässä työssä ei voi koskaan tulla valmiiksi ja juuri se tekee tästä mielekästä. On hienoa olla osa tätä tarinaa, Seppo summaa.
