Kaukolämpökiinteistöllä on ennemmin tai myöhemmin edessään lämmönjakokeskuksen vaihto, sillä lämmönjakokeskuksen tekninen käyttöikä on noin parikymmentä vuotta. Tässä artikkelissa kerromme, milloin aika on kypsä lämmönjakokeskuksen uusimiselle. 

Artikkelin sisältö:

  1. Milloin lämmönjakokeskus kannattaa vaihtaa? 
  1. Neljä merkkiä, jotka kertovat lämmönjakokeskuksen uusinnan olevan ajankohtaista 
  1. Mitä tehdä, jos taloyhtiön lämmönjakokeskus on vaihtokunnossa? 

Milloin lämmönjakokeskus kannattaa vaihtaa? 

Lämmönjakokeskuksen käyttöikä on olosuhteista riippuen tyypillisesti 20–25 vuotta, minkä jälkeen se suositellaan uusittavaksi. Rikkoutuneiden komponenttien yksittäin vaihtaminen on usein vain tilapäinen ratkaisu, joka tulee helposti monin verroin kalliimmaksi koko laitteen vaihtoon verrattuna. Uusi laite tuo myös huolettomuutta takuun muodossa. 

Lisäksi taloyhtiössä voi esiintyä ongelmia lämmityksen tai lämpimän käyttöveden lämpötilojen kanssa. Nämä ongelmat voivat olla merkki lämmönjakokeskuksen vaihtotarpeesta. Myös energiayhtiö voi suoraan kehottaa taloyhtiötä uusimaan lämmönjakokeskuksen, jos kiinteistön kaukolämmön jäähtymä on liian huonolla tasolla. 

Nykyaikaiset lämmönjakokeskukset tarjoavat runsaasti erilaisia energiaa säästäviä ominaisuuksia. Esimerkiksi älykkäät etäohjattavat järjestelmät ovat osa tulevaisuuden lämmitystä.


Neljä merkkiä, jotka kertovat lämmönjakokeskuksen uusinnan olevan ajankohtaista 

  • Laitteiston ikä on yli 20 vuotta 
  • Huoltokäyntien lisääntyminen tai komponenttien rikkoutuminen 
  • Lämmityksen tai käyttöveden lämpötilojen huojunta 
  • Energiayhtiö huomauttaa heikosta jäähtymästä 

Kuinka taloyhtiön sitten kannattaisi toimia, kun yllä mainittuja oireita alkaa ilmaantua ja lähitulevaisuudessa siintää lämmönjakokeskuksen uusinta? Tähän tarjotaan vastauksia seuraavaksi. 

Vaihda lämmönjakolaitteisto, kun sen ikä on yli 20 vuotta 

Lämmönjakokeskus, kuten moni muukin talotekninen laite, joutuu käytössä kovien paineiden ja korkeiden lämpötilojen alaiseksi. Komponentit siis kuluvat käytössä. Kahden vuosikymmenen käytön jälkeen riski tärkeimpien osien, kuten lämmönsiirrinten rikkoutumiselle kasvaa vuosi vuodelta. 

Lisääntyneet huoltokäynnit tai rikkoutuneet osat kertovat uusinnan tarpeesta 

Pienempien osien hajoaminen ei välttämättä tarkoita sitä, että lämmönjakokeskus olisi vaihtokunnossa, vaan vikatilanteista voidaan selvitä yksinkertaisesti vaihtamalla rikkoutunut osa. Tämä ei kuitenkaan pidemmän päälle ole voittava strategia, varsinkin jos laitteisto alkaa olla parinkymmenen vuoden ikäinen. 

Pahimmassa tapauksessa taloyhtiö jumittuu korjauskierteeseen, jossa vanhuuttaan rikkoutuvia osia joudutaan vaihtamaan säännöllisin väliajoin. Esimerkiksi venttiilit, moottorit, pumput ja lämmönsiirtimet ovat käytössä kuluvia osia, joiden rikkoutuminen tyypillisesti kertoo siitä, että lämmönjakokeskus alkaa olla käyttöikänsä päässä. Lämmitysjärjestelmän osien vaihto on yleensä melko akuutti toimenpide, mikä näkyy valitettavasti myös kustannuksissa. 

Taloyhtiön kannattaa siis kiinnittää huomiota oman lämmönjakokeskuksensa kuntoon: onko lämmönjakokeskuksessa vuotoja, kuuluuko siitä asiaan kuulumatonta ääntä tai onko laitteistossa havaittavissa muita epäilyttäviä merkkejä? Ennakoivat toimenpiteet ovat sitä tärkeämpiä, mitä vanhempi laite on kyseessä. 

Huoltokeikkojen lisääntyessä ja useamman komponentin saavuttaessa käyttöikänsä pään kannattaa laitteisto siis uusia suunnitelmallisesti ja hallitusti. Näin taloyhtiö välttyy monelta murheelta ja hätäkorjausten lisäkuluilta 

Lämmityksen tai käyttöveden lämpötila huojuu 

Asumismukavuuteen tai käyttöveden lämpötilaan liittyvät ongelmat juontavat yleensä juurensa lämmitysjärjestelmän toimintaan. Joskus ongelmat saattavat ratketa verkoston säädöllä ja tasapainotuksella, mutta ongelmat voivat myös olla merkki lämmönjakokeskuksen viasta. 

Mikäli asunnot lämpiävät epätasaisesti, lämpötilat heittelevät tai käyttöveden lämpötiloissa esiintyy huojuntaa, kannattaa ongelmien syy selvittää pikaisesti. Mitä ripeämmin ongelmiin puututaan, sitä pienempi on riski isommalle vahingolle, jos ongelmat johtuvat esimerkiksi lämmönjakokeskuksen viasta. 

Energiayhtiö huomauttaa heikosta jäähtymästä 

Kaukolämpöyhtiöt haluavat pitää verkostonsa mahdollisimman tehokkaana, ja myös asiakaskiinteistöt ovat tässä tärkeässä asemassa. Mitä tehokkaammin kaukolämmön asiakkaat käyttävät energiaa, sitä pienemmillä kokonaiskustannuksilla kaukolämpöyhtiö sitä pystyy tuottamaan. 

Tästä syystä osa kaukolämpöyhtiöistä on alkanut kontaktoimaan asiakkaitaan, joiden kaukolämmön paluulämpötila on erityisen korkea. Korkea paluulämpötila kertoo heikosta jäähtymästä. Jäähtymä on kaukolämmön meno- ja paluulämpötilojen erotus, ja mitä suurempi erotus on, sitä tehokkaammin asiakaskiinteistö energiansa käyttää. 

Joissain kaupungeissa kaukolämpöyhtiöt ovat siirtyneet hinnoittelumalliin, joka palkitsee asiakkaitaan matalammista paluulämpötiloista. Mikäli taloyhtiösi on saanut kaukolämpöyhtiön huomautuksen heikosta jäähtymästä, kannattaa harkita lämmönjakokeskuksen uusimista väliottokytkennällä varustettuun malliin, joka parantaa kaukolämmön jäähtymää jopa kymmenellä asteella. 


Mitä tehdä, jos taloyhtiön lämmönjakokeskus on vaihtokunnossa? 

Lämmönjakokeskuksia uusitaan Suomessa vuositasolla tuhansittain, joten kyse ei ole suuresta tai hankalasta toimenpiteestä. Kannattaa siis toimia ennakoivasti, eikä jättää asioita viime tippaan. 

  1. Selvitä nykytila asiantuntijan avulla 

Ota isännöitsijän kanssa yhteyttä asiantuntijayritykseen, kuten LVI-suunnittelijaan, urakoitsijaan tai kaukolämpöyhtiöön. Selvityksen pohjalta saadaan ajantasainen kuva kiinteistön lämmitystarpeesta ja oikeasta laitemitoituksesta. 

Osa kaukolämpöyhtiöistä tarjoaa lämmönjakokeskuksia palvelumallilla, jossa asiakas maksaa kaukolämpöyhtiölle kuukausimaksua ja vastineeksi kaukolämpöyhtiö vastaa lämmön tuotannon lisäksi lämmönjakokeskuksen ylläpidosta ja optimoinnista. Palvelumalli voi olla varteenotettava vaihtoehto taloyhtiölle, joka arvostaa huolettomuutta. 

  1. Huomioi älyohjauksen ja väliottokytkennän mahdollisuudet tarjousvaiheessa 

LVI-suunnittelija mitoittaa saatujen lähtötietojen perusteella taloyhtiölle sopivan lämmönjakokeskuksen. Tässä vaiheessa kannattaa tuoda esiin, mikäli taloyhtiö on kiinnostunut älylämmönjakokeskuksesta tai väliottokytkennästä. Tällöin LVI-suunnittelija osaa ottaa nämä huomioon mitoitusta tehdessään. 

  1. Pyydä urakkatarjoukset ja valitse sopiva LVI-urakoitsija 

Kilpailuta asennustyö ja valitse projektiin sopivin urakoitsija. 

  1. Jos valintasi on älylämmönjakokeskus, tutustu sen ominaisuuksiin 

Älylämmönjakokeskuksen käyttö ei vaadi taloyhtiön päivittäistä toimintaa, vaan laite toimii pitkälti automaattisesti. Esimerkiksi hallituksessa on kuitenkin hyvä olla perillä laitteen perusominaisuuksista jo senkin vuoksi, että taloyhtiö osaa valita tarpeisiinsa sopivat älyominaisuudet ja palvelupaketit käyttöönsä. HögforsGST:n asiantuntijat auttavat mielellään parhaiden ratkaisujen valinnassa.  


Hyväksy markkinointievästeet katsoaksesi videon.